lauantai 17. syyskuuta 2016
Ajatuksia Kajaanin tapahtumien jäljiltä
SPR:n toiminta osoitti harvinaisen selvästi, kenen turvallisuutta arvostetaan, kenen ei. Mielenosoituksen ajaksi poliisi veti nauhat vokin ympärille ja SPR piti asukit neljän seinän sisällä vaaran välttämiseksi. Kun vastaavia toimia ehdotetaan suomalaisten suojelemiseksi, kuten tiettyyn kellonaikaan voimaan astuvaa ulkonaliikkumiskieltoa turvapaikanhakijoille, sitä väitetään ihmisoikeusloukkaukseksi. Liekö pahimmat kuumakallet peräti viety muualle jäähylle, koska miekkarin päätyttyä vokin pihaan kaarsi Migrin minibussi. Kuten Junes Lokka totesi Facebookissa, ilmeisesti ainoa ratkaisu turvallisuusongelmaan olisi järjestää mielenosoitus 24/7 jokaisen vokin edessä, jolloin SPR pitää tulijat sisällä.
Massamaahanmuuton kannattaminen on murhien ja raiskausten toteamista hyväksyttäväksi hinnaksi omille tavoitteille. Monikulturisti ei voi irtisanoutua ideologiansa käytännön seurauksista samalla kun kannattaa itse ideologiaa yhtään sen enempää, kuin voi vastustaa tapaturmia samalla kun kaataa öljyä rappukäytävään. Teko ja sen seuraukset ovat erottamaton paketti.
Monikulturistien sosiopatia nosti päätään varsinkin tapahtuneen selittelyssä. "Kyllä ne suomalaisetkin murhaa/ryöstää/raiskaa." Jotenkin en usko uhri Arto Mikkosen oman ryhmän syyllistämisen lohduttavan omaisia ja ystäviä. Tapahtunutta vähätellään monin sanankääntein, ja perimmäinen viesti vähättelyssä on juuri sitä samaa piittaamattomuutta: mitäpä tuosta murhasta välittämään, sattuuhan noita. Yksi murha sinne tai tänne on ihan kelpo hinta ihanalle unelmalle monikulttuurista. Näin julistavat "ihmisoikeuksien kannattajat"™ ja herättävät pahoinvointia jokaisessa tuntevassa ihmisessä.
En usko, että työministeri Jari Lindström tarkoitti pahaa sanoessaan murhaa ääriesimerkiksi toimimattomasta kotoutuksesta. Epäilen, että hän käytti ilmaisua vain osoittaakseen kotoutuksen toimimattomuuden, mutta yritys meni mönkään, koska se sai tilanteen kuulostamaan siltä, kuin kotoutustoimilla murhaajasta saataisiin lainkuuliainen ihminen. Ehkäpä vokeissa ei vaan vielä ollut ehditty pitää infotilaisuutta, jossa murhaamisen kerrotaan olevan väärin, tai antaa linkkiä mobiilisovellukseen, joka toteaa saman. Ja miten kotoutus muutenkaan liittyy asiaan? Suurin osa näistä irakilaisista ei Migrin mukaan tule jäämään tänne. Pitäisikö heidät salamannopeasti kotouttaa, jotta he malttavat olla murhaamatta paikallisia sen aikaa, kun täällä oleilevat?
Murhaajat muuten tulevat jäämään tänne. Ensin heille järjestetään verorahoin käräjät ja valitusprosessit, sitten n 62 000 euron vuosihintaan heidät majoitetaan suomalaiseen vankilaan. Sieltä he ensikertalaisina vapautuvat puolen tuomion jälkeen, ja ellei muutoksia sopimuksiin tehdä, he jäävät Suomeen notkumaan, halusimme tai emme. Irak ei ota vastaan vastentahtoisesti karkotettuja tai palautettuja, eikä hallituksemme jostain syystä saa tälle asialle mitään tehtyä, vaikka meillä on näennäisesti maahanmuuttokriittinen ulkoministeri. Kehitysavun lakkauttamisella uhkaaminen hoitaisi sopimukset kuntoon parissa päivässä.
Monikulttuuri niittää satoaan, ja tämän politiikan jatkuessa se tulee tekemään niin kaikkialla ennemmin tai myöhemmin. Ei tarvitse mennä helsinkiläisiin lähiöihin ongelmat nähdäkseen, nyt jo syrjäinen kainuulaispitäjä riittää. Tulijoiden määrän kasvaessa yhä useammat päätyvät ilmiön vaikutuspiiriin. Se on vääjäämätöntä kehitystä, jota ei muuta mikään muu kuin raju muutos maahanmuuttopolitiikassa. Koko ajan useammat maat rajoittavat maahanmuuttoa ja turvapaikanhakuoikeutta sekä kieltäytyvät taakanjaosta, johon hölmöläisjohtajamme ovat kieli pitkällä Suomea tyrkyttämässä mukaan. Mikään ei estä meitä tekemästä samaa. Sopimuksistakaan on turha länkyttää mitään, koska ne saa panna jäihin katastrofin uhatessa. Eivätköhän miljoonat ja miljoonat Eurooppaan hinkuvat täytä määritelmän.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)